Wexotlah

Īhuīcpa Huiquipedia, in yōllōxoxouhqui cēntlamatilizāmoxtli
         
Altepetl
{{{Tokayotl}}} ichimal
{{{Tokayotl}}} ichimal
Chantlalli
 • Tlatilantli
{{{Chantlalli}}}
Nemachiyōtīlli:MX-HGO
Altepetlanawatihketl {{{Altepetlanawatihketl}}}
[[{{{Tokayotl}}} inemiliskayo|Tlapewaltilistli]]
 • Altepewaltilistli

4 tlen eneroh, 1716. Francisco Antonio de Barbadillo Vitoria
Ixtentli 118.4 km2
Kanahya tlaltikpaktli {{{Kanahya tlaltikpaktli}}}
Wehkapankayotl {{{Wehkapankayotl}}} msnm
Chanehkeh
 • Posawakayotl
chaneh.
{{{Posawakayotl}}} chan/km²
Chaneh itokah {{{Tlakatokayotl}}}
IDH 0.915 (5 tlen 51º)
PIB
 • PIB Per Capita
$ 24 888 MDD
$ 38 697 USD
UTC UTC-6
CP 67100
Lada (+52) 81
{{{Matlatsalantokayotl}}}

Wexotlah (kastiahtlahtolli: Huejutla de Reyes), se altepetl tlatilantok ompah altepetlalli Wexotlah, tlatilantli Hidalgo. Sekinok altepemeh itech inintokah, Atlapexko, Xaltosan wan Wahtlah. Kipiya 44 311 chanehkeh. Nochi masewalmeh nawatlahtoanih.

Tlaltokayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

San niman pewki motokaxtia «Wexotlah», senkah inintokah ichinan walla tlen ome nawatlahtolli. kiihkwilohki ne tokayotl wallaw tlen «wexotl» ika tsontlanketl -tlah, kitlahtolkwepa nechka tlen wexomeh, Nika kipiya miyak wexokwawitl nechka ateno. Kastiahtlakameh so koyomeh omotokah Huejutla de Reyes.

Nemiliskayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Naman Wexotlah se weweyak altepetl pan Waxtlan tlalli.

Tlaltikpakyohkayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlan katli altepetl, tlatilantok Wexotlah, onkah Tlatilantli Hidalgo pan Mexko tlalli, Wexotlah altepeko kah itsintlah kwakwawitl, nih chinanko ika miktlanpa ika El Pintor chantiko pan Tlatilantli Veracruz, ika witstlampa Atlalko, mopatia siwatlampa ika Altepetosan wan mopatia tlalokan Chalawiyapan naman.

Kawitl nikan tlawel tlatotonia wan ahmo tlawel tlaseseya onkah Wexotlah. Sekin xiwimeh wan tekwanimeh.

Chanehmatilistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Altepetl Wexotlah kipiya 44 311 chanehmeh (Censo INEGI xiwitl 2020).[1]

Xiwitl Chanehkeh
1900 2 600
1910 2 843
1921 2 981
1930 3 163
1940 3 322
1950 3 676
1960 3 849
1970 6 854
1980 12 336
1990 24 742
2000 34 141
2010 40 015
2020 44 311

Chiwaltlakayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Weyitiopan Wexotlah.

Altepetl Wexotlah kipiya se katedral tlen San Agustín, sosoltika se tiopixkayotl, kah ipan ne xolal Wexotlah.

Neh Xantolon, no mikkailwitl, itokah se weyi ilwitonalli Wexotlah altepetl. Melawak pan miak chinanko kineltokah nochimeh itlaman tlen pano ika mikistli. Ipan Estadosonidos kineltokah Halloween iwki mikisilwitl onkah Wexotlah. Ipan Wexotlah miak masewaltlakameh wan koyotlakameh kichiwah miak tonaltsin, sehse 2 tlen noviempreh nochimeh xiwimeh.

Nowkiya xikitta[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlahtolkakilistiloni[xikpatla | xikpatla itsintlan]

  1. Pueblos de América. Pueblos de México, tlatilantli Hidalgo, Wexotlah altepetlalli; 24 ne eneroh xiwitl 2023. (ika kastiahtlahtolli)

Seyok tlanechikolistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]