Mexko inemiliskayo

Īhuīcpa Huiquipedia, in yōllōxoxouhqui cēntlamatilizāmoxtli
       

Nemiliskayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Mexko inemiliskayo

Masewalmeh sankemman onkahtiwallahkeh naman ni Mexko Tlalli 30 000 xiwihtla. Ipan 9000 a. C., mochiwki teeyolewalistli ika tlapixkalistli tlen ayohtli, etl, chilli wan waxin[1] pan Tiowahkan wan Tepeyoh Tamaulipas. Kenwak tlapixkalistli tlen sintli mochiwki pan 5000 a. C., yeka masewalmeh pewkeh walmotlalihkeh pan Mesoamerikah.[2] Onkatka eyi weyi tlallamikilistli: Oasisamerikah, Aridoamerikah wan Mesoamerikah.

Mesoamerikah[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Olmekatlakameh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Wextik olmekatsontekon tlen 2.9 m pan San Lorenzo, kil chiwalok pan xiwitl 1200 a. C.
Olmekatlahtohkayotl elki se tlen atsitsin tlallamikilismeh pan nochi tlaltepaktli tlen iyoka kichiwkeh tlapixkalistli.

Sanmohtoa Mesoamerikah itlallamikilis neski pan 2500 a. C.,[3] kemman masewalmeh tlen wahkapayotl achtopa sokichiwkeh wan tlapixkakeh pan ininchinanko.[4] Ipan 1400 a. C., neski ne olmekatlallamikilistli, Mesoamerikah altepetinih inintsintlan. Inohkeh ixolal tenyoh elkeh La Venta wan Tres Zapotes. Nepa kichiwkeh pixkalistli, sentipah tlen sintli wan ichkapixkayotl.

Achiyok sosoltik olmekachinanko motokaxtia San Lorenzo. Elki motepantilok pan xiwitl 1150 a. C. ika naman Texistepek altepetlalli, ompa Koatsakwalko atlahtenpa, pan Tlatilantli Verakrus. Olmekatlakameh nikanih tlasemoyawkeh, kemman mochiwkeh nelmiak tekwakwilmeh wan kaltinih, achiyok keha seyok kawitl. Sanmohtoa, pan xiwitl 900 a. C., chontalmeh matlasiwkeh San Lorenzo, wan melawa kinehkeh kinixpoloseh nochin tekwakwilmeh; sekin tlalpacholokeh, sekinok wikalokeh kampa La Venta.

Kil altepetl La Venta elki olmekatlahtohkayotl ikwa altepetl. Nohkiya, inin tlen se altepetl tlen momattok eltoya pan Mexko tlen wahkapayotl. Neka eltokeh ne achiyok sosoltik tsakwalmeh tlen nochi Mesoamerikah, no moahsikeh wextik olmekatsontekon chiwalok ika tliltepetetl wan weyi ikpalmeh, melawa elkeh malwilli.

Olmekatlahtohkayotl iwexkayo tsontlanki pan Tres Zapotes. Tlawel momattok pampa onkatka achiyok kawitl, sanpampa nopa olmekatlallamikilistli tlen yané altepetl ayokeliyaya weyi ken achtopa.

Sanihki panok se kwalantli ika sekinok altepetinih wan olmekatlakameh.

Teotiwahmeh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Itsakwal Tonatiw pan Teotiwahkan.

Waksan Mesoamerikah tlallamikilistli

Mayahtlakameh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tsapotekah[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Toltekatlakameh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Mixtekah[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Chichimekah[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Michwahmeh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Mexihkatlakameh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Teetlalkwihkwilistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlaxkaltekahmeh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Virreiyotl Yankwik España[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Virreiyotl Yankwik España

Habsburgo kawitl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Borbon kawitl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlakaxoxowkayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Mexko itlakaxoxowkayo

Tlen Se Weyitlahtohkayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Tlen Se Mexika Weyitlahtohkayotl

Mexkoaxkayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Netewilli ika Estadosonidos[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlen Ome Weyitlahtohkayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Tlen Ome Mexika Weyitlahtohkayotl

Porfiriatoh[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Mexika Teeahkomanalistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tiweli tikmati achiyok nikan: Mexika Teeahkomanalistli

Mexko naman[xikpatla | xikpatla itsintlan]

Tlahtoltlahkwilolli[xikpatla | xikpatla itsintlan]


Amoxtemolistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]

  1. Casas y Caballero, 1995: 38.
  2. Márquez Morfín wan Hernández Espinoza, 2005: 14.
  3. Christian Duverger, 2007.
  4. López Austin wan López Luján, 2001.