Mexiko

Mexiko noso Maseualtlajtolmexikatekiuakalyotl, se tlalpan ipan Amerika ueyi tlalpan. Mexiko on kapital itoka Mexikokalpan, ipan on 32 tlalyeualkan. Mexiko tlalpan kipiya 57,920 tlakamej uan siuamej. Tlakamej tlen kalpan ipan mexikatekiuakalyotl.
Tlajtolneluayotl[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Itoka Mexiko nauatlajtojli.
Oksekij tlajtolmej[xikpatla | xikpatla itsintlan]
|
|
Historiaj[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Sekimej tlakamej ipan Mexiko tlajtoua nauatl. On Yopes nemiyaj ipan in tepemej nisiu tlatsintla Mexiko uan El Salvador. Pan on xiuitl yeyi tsontli nauimpouali kaxtojli uan naui, on Mexikaj kixtijke on Confederacion triple Alianza. Opeki nemi Guatemalaj iko ueliskej kinmitaskej Texkoko uan Mexiko ipan on xiuitl yeyi tsontli majtlaktli sempouali kaxtojli uan yeyi.
Aman[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Geografiaj[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Mexiko tlajli se parte ipan tlaltekpaktli de Amerika ueytlalyeualkan, kipiya km. Onkaj norte ka Estados Unidos, ipan sur ika Océano Pacífico uan tlalpan Guatemala uan Belice.
Yolkamej[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Mexiko tlajli kipiya tepeyolkej. Kuak ixua miltsintli kipia ka tlachipajtos itlan niman nomaluis maka makikuakan yolkatsitsintin, ken chichiauitl, tsikamej, nextekuilin, chapulín, nima kuak yatlayojli pochauistin. Seki kokolistin uan kase mijli ken tekoliui, noso palani niman oksekij. Noijki kikuaj totomej ken xoxojkitototl, kakalotl, tlatlajtotototl, uan yolkamej ken okotekilin, mapachín, ostotl, chichi, kuapitsotl uan kikua xinaxtli kuak notoka niman sentli kuak yochikau.
Onyalistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Teyakanalistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Tlakoualistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Tlakapoualistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Tlamachtilistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]
Amamoxtin[xikpatla | xikpatla itsintlan]
- García Escamilla, Enrique, Historia de México, tlajkuiloua caxtillāntlahtolcopa, ipan Mexikoaltepetl, Plaza y Valdés Editores, 1991.
Melauak ijkuilouistli[xikpatla | xikpatla itsintlan]