Benito Juárez (nhe)

Benito Juárez so Benito Pablo Juárez García (Guelatao 1806 - Altepetl Mexko 1872), tlen kiixmatiyayah keh El Benemérito de las Américas. Ya eliyaya se jurista wan mexikatl político tlen ewa sapotekatl tlen tlatekipanok keh Presidente tlen Mexko tlalli ipan miyak tonalli, tlen 21 enero de 1858 asta 18 julio de 1872. Itlahtol tlen tlawel ixmatih eli: "Ipan masewalmeh, keh ipan tlaltinih, tlatlepanitakayotl tlen sekinok kipiyah eli tlasewilistli.
Benito Juárez itstoya ipan se tonalli tlen tlawel ipati kemah kichihchihkeh nopa estado mexicano, tlen miakeh historiadores moilhwiah eliyaya nopa tlasentilistli tlen nopa altepetl keh se república. Benito Juárez kiixnextik se weyi tlapatlalistli ipan historia nacional wan eliyaya se tlakatl tlen tlayekanki ipan ni tonalli. Maske eliyaya se tlayekanki tlen ax kipiaya se tlatewilistli, eliyaya se tlakatl tlen tlawel ipati ipan nopa Guerra de Reforma wan nopa Segunda Intervención Francesa. Inemilis ipan nopa xiwitl tlen eliyaya presidente eli se tlamantli tlen tlawel ipati ipan historia mexicana.
Nemiliskayotl
[xikpatla | xikpatla itsintlan]Benito Pablo Juárez García tlakatki ipan 21 de marzo de 1806, ipan San Pablo Guelatao chantiko. Se chantiko tlen eltok ipan nopa tepetl tlen nama itoka Sierra Juárez wan teipa eltoya ipan itekiwahkayo Santo Tomás de Ixtlan, tlen teipa eltoya ipan Oaxaca tlalli (axkan eltok itokaxtiki Guelatao de Juárez). Moatsonpoliwiltik se tonalli teipa kema tlakatki ipan nopa tiopan tlen itoka Santo Tomás Ixtlan.
Itatahwan inintoka eliyayah Marcelino Juárez wan Brígida García, keh kiihtowa nopa amatl tlen ika moatsonpoliwiltihkeh tlen kichihchihkeh se tonalli teipa kema tlakatki, wan tlen, ika itlahtol, eliyayah "masewalmeh tlen indígenas tlen nopa tlalli tlen achtowi eliyayah," wan nochi ome eliyayah tlaltehpoktli. Nochi ome itatahwan mihkeh kemah kipixtoya eyi xiwitl; inana mihki kema tlakatki isiwaikni, María Alberta Longinos. Benito, ininwaya isiwaikniwah María Josefa wan Rosa, kinselihkeh inintatahwan, Pedro Juárez wan Justa López, nohkia eliyayah masewalmeh tlen nopa altepetl Zapoteca, wan isiwaikni tlen tlawel telpokatl, María Longinos, yahki itstok iwaya inana, Cecilia. Seki xiuitl teipa, itatajuan nojkia mijkej, uan Juárez ome isiuaikniuaj tlen tlauel ueyi monamiktijkej, uan kikajtejkej ipan itlapalewilis itío, Bernardino Juárez. Teipa, tekitik keh se tlaltehpochtli wan tlamokwitlawijketl asta kemah kipixtoya mahtlaktli wan ome xiwitl. Itío Bernardino kimatiyaya español wan kimachtik Juárez, katli kinextik miyak pakilistli pampa momachtik. Maske, tekitl tlen tlaltejpochtli uan pampa ax kamanaltiyayaj español ipan nopa pilaltepetsi, kichijki Juárez ma kichiua miak tlamantli ipan itlamachtil. Ipan ialtepe, keja nochipa ipan pilaltepetsitsih, ax onkayaya yon se temachtiloyan tlen tlawel ipati. Juárez kimachilik tlen momachtihkeh tlahtolpowaseh kichihkeh pampa yawiyayah ipan altepetl, pampa tlaxtlawayayah se kalli o pampa tekitiyayah keh tlatekipanohketl ipan kalmeh tlen tlapihpiah, tlen kichihki ma kineki yas ipan altepetl. Nochipa kitlahtlaniyaya itío ma kikawa, pero itío amo kema kikawiliyaya. Teipa, ipan 17 de diciembre de 1818, Juárez mosentlalik kikawas ialtepe pampa monekiyaya kitlapehpenis tlen kiyolmatiyaya wan tlen kinekiyaya momachtis. Yahki ipan altepetl Oaxaca. Kiijtowah tlen ika cholok welis eliyaya pampa kinekiyaya amo kiselis nopa tlatsakuilli tlen kichiayaya pampa kipolohtoya se borrego. Asta ni tonalli, Juárez san itlahtol eliyaya zapoteco, itlalnamikilis tlen español eliyaya tlawel pilsiltsih.
Amatlahkwilolli
[xikpatla | xikpatla itsintlan]- Ley sobre libertad de culto
- Ley sobre la nacionalización de los bienes eclesiásticos
- Anuncio del programa del gobierno liberal
- Ley del matrimonio civil
- Secularización de los hospitales y establecimientos de beneficencia
- Cesa intervención del clero en los cementerios y camposantos
- Extinción de las comunidades de religiosas en México
- Reglamento para el cumplimiento de la ley de nacionalización.
